*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 74517 ***





SONNIYHDlSTYSTÄ PERUSTAMASSA

Kaksinäytöksinen riitanäytelmä


Kirj.

VÄINÖ KATAJA





Kuopiossa,
U. W. Telén & Co,
1910.




HENKILÖT:

  _Ylipää_    |
  _Anttila_   | talon isäntiä.
  _Lampela_   |
  _Ojalainen_ |
  _Palsan leski_, talon emäntä.
  _Pylli-isso_, kylän suutari (oikea nimi isak Harju).
  _Agronoomi_.
  Kyläläisiä.


NÄYTTÄMÖ:

Tilava pirtti Anttilan talossa. Talokkaat istuvat penkillä, joka
on sivuakkunan luona. Perällä, pöydän takana, seisoo agronoomi,
joka juuri on lakannut puhumasta sonniyhdistyksestä. Palsan leski
istuu likimpänä agronoomia. Oikealla ja vasemmalla ovi, jonka luona
Pylli-Isso istuu jakkaralla. Muuten tavallinen talonpoikaispirtti.
Talvi-ilta.

_Agronoomi_. Olen ainoastaan lyhyesti puhunut sonniyhdistyksestä,
mutta toivon että arvoisat kansalaiset ovat puheeni ja tarkoitukseni
ymmärtäneet. Kehoitan siis vielä kerran teitä perustamaan yhdistys. Kun
olen varma, että maanviljelysseura avustaa sonnin ostossa, niin ei tule
kalliiksi sonni yhdistyksen jäsenille.

_Ylipää_. Paljonkohan antaisi seura sonnin ostoa varten?

_Agronoomi_. No ainakin kaksiosaa, niin että teille ei jäisi kun kolmas
osa ja se ei tee paljoa, kun koko kylä liittyy yhdistykseen. Olisi
muuten ollut suotavaa, että olisi ollut läsnä useampia isäntiä...

_Pylli-Isso_. Joo ja emäntiäkin.

_Agronoomi_. Naapurikylässä kun viime talvena perustettiin sonniyhdistys,
niin hauskaa oli nähdä kuinka koko kylän väki oli yksimielistä ja nyt
ovat hyvin tyytyväisiä.

_Anttila_. On sitä tässäkin kylässä yritetty, vaan ei ole vielä valmista
tullut.

_Agronoomi_. Yksimielisyys vie voittoon. Huomenna on tarkoitukseni
käydä joka talossa sonnia tarkastamassa ja jos havaitsen hyvän,
maatiaisrotuisen sonnin, niin se sitten...

_Palsan leski_. Meillä on »Janne», joka pystyy...

_Agronoomi_. ... niin se sitten ostetaan yhdistyksen sonniksi. Uskon, että
tässäkin kylässä on hyviä, tyypillisiä, maatiaisrotuisia sonneja.

_Palsan leski_. On toki. Jo niitä on...

_Pylli-Isso_. Ylipäässäkin on kaksi sonnia ja komeita kumpainenkin.
Toisella on sarvetkin kuin hirvellä.

_Ylipää_. Juuri niin. Ja mitä sonnin kokoon ja näköön tulee niin eipä näy
tämän kylän laitumilla semmoista, joka...

_Pylli-Isso_. Ei näykään. Mennä kesänäkin kun minä olin Repovaaralla ja
nämä Ylipään lehmät Aitamännikössä, niin selvään kuului kuin sonni
lauloi...

_Ylipää_ (naurahtaen). On sillä terveet keuhkot ja kun sarvillaan nostaa
suuria kiviä ja heittää kauvas.

_Agronoomi_ (naurahtaen). Semmoiset ovat sivuasioita. Lauhkeaa sonnia on
helpompi hoitaa.

_Palsan leski_ (menee aivan agronoomin eteen ja keimailee). Luulenpa,
että kun agronoomi näkee meidän »Jannen»... se on palkitun emän
vasikka...

_Agronoomi_. Niinkuin sanottu, huomenna käyn katsomassa... Mutta tässä on
minulla sonniyhdistyksen säännöt, joista annan teille kullekin yhden
taikka kaksikin kappaletta, jotta voitte naapureillenne antaa. (Antaa
kullekin kaksi kappaletta Sonniyhdistyksen sääntöjä).

_Palsan leski_. Suuri kiitos ja terve tulemaan meille!

    (Agronoomi yrittää antamaan Pylli-Issollekin.)

_Ylipää_. Ei se ole isäntämiehiä.

_Agronoomi_. Mutta jos hänkin tahtoo jäseneksi...

_Pylli-Isso_. Jäseneksipä tietenkin. Minulla on kaksi lehmää.

_Agronoomi_. No siinä saatte kaksi kappaletta tekin.

_Pylli-Isso_ (näyttäen ihan Ylipään nenän alla kirjaansa). Katsos nyt
Ylipään rikas, että säännöt annettiin minullekin...

_Ylipää_. Eläpäs nyt puhkase silmiä siinä...

_Agronoomi_. Kuten sääntöjen lopussa mainitaan, voipi näitä
paikallisoloihin nähden muutella, kehoitan teitä tarkoin siis lukemaan
säännöt ja tekemään niihin niitä muistutuksia, joihin luulette syytä
olevan.

_Pylli-Isso_. Niinpä tietenkin.

_Agronoomi_. Ja niinikään kehoitan nyt aivan
ensi tilassa, huomenna jo, kokoontumaan sääntöjä tarkastamaan ja
yhdistystä perustamaan.

_Anttila_. Miks' ei. Meille saapi kokoontua.

_Pylli-Isso_. Tässä talossapa se on iso pirtti.

_Palsan leski_. Kokoa sitä on meidän pirtissämmekin.

_Pylli-Isso_. Onpa tietenkin kokoa.

_Agronoomi_ (katsoen kelloaan). Niin. Nyt alkaa kello jo olla yhdeksän
ja minullakin olisi vähin kirjoittamista...

_Ylipää_. Tahtoisin kysyä erästä asiaa.

_Agronoomi_. Jahah. Mikä se olisi...

_Ylipää_. Se se olisi, että jos ei tästä kylästä tosi tyypillistä sonnia
löydykään, niin mistäs sitten haetaan? Minä kysyn.

_Agronoomi_. No meitä tulee tänne kaksi agronoomia tarkastamaan ja kyllä
me sonnin hankimme. Perustakaa vaan yhdistys ja pankaa paperit tulemaan
seuralle niinkuin olen neuvonut.

_Pylli-Isso_. Jo se. Sehän on selvä asia.

_Palsan leski_. Kyllä tästä kylästä sellainen sonni löytyy. Meilläkin
»Janne»...

_Ylipää_. Teidän »Jannenne»...

_Agronoomi_. Niinkuin sanoin, käyn huomenna joka talossa sonneja
tarkastamassa. Onhan tässäkin kylässä maatiaislehmiä, — ehkäpä tapaamme
hyvän sonninkin.

_Ylipää_. Sitä paitse on tässä kylässä ollut luomatautia melkein joka
talossa...

_Agronoomi_. Minulle on sanottu, että tauti on lakannut tässä kylässä
raivoamasta...

_Ylipää_. Tyhjiä puheita. Mutta eivät tahdo tunnustaa.

_Palsan leski_. Mitäpä se kuuluu muille. Omilla eväillään täällä muutkin
ruokkivat karjansa eikä ainoastaan Ylipäässä, tiedän mä...

_Ylipää_. Tässä ei ole kysymystä siitä, vaan luomataudista.

_Agronoomi_. No otetaan huomioon sekin seikka.

_Ylipää_. Olisi vieläkin kysyttävä!

_Agronoomi_. No antaapas kuulua!

_Ylipää_. Sitä että saapiko yhdistykseen liittyä kuka tahansa, kenellä
lehmä on... torpparit ja mäkitupalaiset!

_Agronoomi_. Tietysti. Ei säännöissä siitä mainita mitään. Ja sehän olisi
suoraa vääryyttäkin, kun pienet eläjät eivät saisi yhdistykseen tulla...

_Ylipää_ (nousee kävelemään). Kyllä minun puolestani. Mutta kuka ottaa
sonnin hoitaakseen ja hoitaako sitten hyvin — ettei ruoki, niinkuin
täällä sonneja tavallisesti ruokitaan, että paljaita suuteita ja
lehmäin loppuja. Semmoinen hoito ei sovi yhdistyksen sonnille, sen minä
vaan sanon.

_Agronoomi_. Yhdistyksen asiaksi jääpi antaa sonni hoidettavaksi
semmoiseen taloon, jossa se kunnollisesti hoidetaan ja pitää tehdä
muistutus, jos syytä näyttää olevan... Toivon, että kaikista näistä
seikoista sovitte keskenänne...

_Pylli-Isso_. Ylipään isännän puheet ovat taaskin loukkaavia. Kyllä kai
tässä kylässä muissakin taloissa sonnia ruokitaan kuin Ylipäässä.

_Ylipää_. Minä en puhu Pylli-Issolle.

_Pylli-Isso_ (nousten seisomaan). Elä nimittele siinä! Minulla on oikea
sukunimi niinkuin sinullakin, se tiedä. Ole niin iso isäntä kuin
tahdot. Omistani minäkin elän. Niin.

_Agronoomi_. No mitä nyt tyhjästä alatte riidellä. Hyvä sopu pitäisi olla.

_Pylli-Isso_. Niinhän se pitäis, vaan tuo Ylipää se on aina suuna ja
päänä joka kokouksessa ja pitää itseään muita viisaampana.

_Palsan leski_ (Menee ja kuiskaa jotakin agronoomin korvaan).

_Agronoomi_. Kiitoksia vaan. Mutta minä tilasin jo yösijan majatalosta.

    (Ojalainen on sytyttänyt piippunsa.)

_Ylipää_. No se on sitten päätetty, että huomen-illalla kokoonnutaan
tähän taloon sonniyhdistystä perustamaan!

_Anttila_. Niin on päätetty.

_Lampela_. Saisivatpa tulla muutkin isännät, jotta saataisiin kaikkien
nimet yhdistykseen. Tossavainen kuului sanovan, kun tässä päivällä
puhuttelin, ettei hän ala koko sonniyhdistykseen.

_Agronoomi_. Ja minkätähden ei?

_Lampela_. Ei selittänyt tarkemmin, enkä minäkään ruvennut utelemaan.
Vaan olisipa saanut olla täällä nyt kuulemassa esitelmää.

_Agronoomi_. Kyllä vielä Tossavainenkin liittyy yhdistykseen, jahka aikaa
kuluu..Niin. Minä sanon sitten hyvästin! (Kumartaa ja menee vasemmalta
pois. Heti kun hän on poistunut, panevat isännät lakit päähänsä ja
alkavat tupakoida.)

_Ojalainen_. On se toista, kun ei tarvitse pientä karjaa varten sonnia
elättää, vaan saapi sen sijaan ottaa lypsävän lehmän.

    (Ylipää kävelee kahakäteen lattialla.)

_Lampela_. On toki toista. Nyt vaan yhdistyksen sonnin luo saapi lehmänsä
taluttaa.

_Anttila_. Niin ja siitähän sen tietää, että joka kylässä, johon
sonniyhdistys on perustettu, niin kaikki sanovat, että se on hyvä.

_Pylli-Isso_. Kylläpä agronoomi selvitti kaikki tarkoin, että mikä hyöty
siitä on. Kantalehmätkin ensi kesänä sanoi valittavan.

_Palsan leski_. Hyvin ja selvästi puhui. Kyllä sen miehen puheesta selvän
sai se, joka kuunteli. Vaikka kyllä kai semmoisessa karjassa kuin
meilläkin kannattaisi pitää itsekin sonnin...

_Ylipää_. Kyllä se kannattaisi muillakin kuin teillä.

_Palsan leski_. Tuskin joka talossa kuitenkaan. Ei se ole Ylipään
talokaan niin suuri heinätalo, että...

_Ylipää_. Mutta meiltä viedään vaan meijeriin maitoa sen verran kuin
isommista taloistakin ja kaksi sonnia on nytkin kuin patruunia
navetassa...

_Palsan leski_. Ei niistä maksa vaivaa huutaa noin julmasti. Vähemmällä
tässä kuullaan. Sarvipäitä nuo kuuluvat olevan teidän sonninnekin...

_Ylipää_. Komeutta se on tapulissa risti.

    (Agronoomi tulee turkki jo yllään, on pois lähdössä.)

_Agronoomi_. Anteeksi! Unhotin mainita, että tänään aamupäivällä sain
kirjeen naapuripitäjäästä Öystin Antilta, jonka tietenkin tunnette.
Hän kauppaa sonniansa tämän kylän sonniyhdistykselle...

_Ylipää_. Vai niin.

    (Anttila ottaa lakin päästään. Muut eivät ota.)

_Agronoomi_. Niin. Minä muuten tunnen tuon Öystin Antin sonnin, »Ilkka»
on sen nimi. Kaunis, puhdasta maatiaisrotua ja muutenkin tyypillinen.
— Täällä on muuten hänen kirjeensäkin. (Hakee povitaskustaan ja alkaa
lukea.)

_Ylipää_. Mainitseeko hintaa?

_Agronoomi_. Ei muuta kun että kohtuhinnalla hän »Ilkan» myypi, hänellä
kun on kolme nuorta sonnia kasvamassa...

    (On äänettömyyttä hetkinen.)

_Agronoomi_. Mitä tähän arvelette?

_Ylipää_. On kuulunut, että Öystin Antin karjassakin on luomatauti.

_Agronoomi_. Se ei ole totta. Minä tiedän, kun joka harva viikko käyn
Öystillä.

_Ylipää_. Emme me tiedä siihen nyt vielä sanoa ennenkun oman kylän
somit on katseltu.

_Agronoomi_. Niin, tehkää tahtonne. Ja kuten sanottu. Huomenna katselen
tämän kylän sonneja. Olisi hyvä jos ilmoittaisitte niillekin isännille,
jotka eivät nyt ole saapuvilla.

_Palsan leski_. Mielellämme sen teemme.

_Agronoomi_. Ja jääkää hyvästi! Olkaa yksimielisiä niin kyllä hommasta
tosi tulee! (Menee.)

_Ylipää_. Mikäpä niitä tietää toisesta pitäjäästä lähteä sonnia
ostamaan...

_Ojalainen_. Tosi. Mennä merta edemmäksi kalaan.

_Lampela_. Antaapas sen kaupan olla tekemättä.

_Palsan leski_. Kyllä minäkin sitä mieltä olen.

_Ojalainen_ (aikoo lähteä). Jopa tästä sitten taitaa joutaa kotiakin
näitä sääntöjä katselemaan.

_Lampela_. Niinpä taitaa olla. (Aikoo lähteä.)

_Anttila_. Tulkaa siis huomen illalla, että saamme nimet paperiin.

_Ojalainen_. Tulla pitää.

_Lampela_. Sepä nyt on tietty. (Menevät Ojalaisen kanssa.)

_Ylipää_. Minä luulen, että Ojalainen, joka on tuttava tämän agronoomin
kanssa, uskoo, että hän saa sonninsa myydyksi yhdistykselle, mutta
siihen minä sanon heti, että topp...

_Anttila_. En minä usko Ojalaisen niin luulevankaan.

_Ylipää_. Mistäs sen niin varmaan tiedät!

_Anttila_. Mistäs sinä sitten tiedät, että niin luulee, sanopa se ensin!

_Ylipää_. Kyllä minä sen näen kaikesta.

_Anttila_. Kun et itse niin vaan uskoisi.

_Ylipää_. Mitä sanoit!

_Anttila_. Sanonpa, että taidat itsekin olla Ojalaisen uskossa.

_Ylipää_. Tämäpä kummaa on kun ei enään osaa puhuakaan... tämäpä on...

_Anttila_. Saamme kuulla kenen sonnin agronoomi parhaaksi katsoo, se
sitten ostetaan.

_Pylli-Isso_. Juuri niin. Se ostetaan, vaikka puukkoja sataisi.

_Palsan leski_. Huomen illallako vasta nämä säännöt katsellaan?

_Anttila_. Niin ja valitaan johtokunta, joka valitsee esimiehen ja
allekirjoitetaan sitoumus. Terve tulemaan huomen illalla!

    Esirippu.




TOINEN NÄYTÖS.


Sama pirtti Anttilan talossa seuraajana iltana. Anttila yksin pirtissä,
pannen kattolamppuun tulta.

_Anttila_. Jopa saisivat tulla. Mutta pahoin pelkään, että käy tälle
sonniyhdistyksellekin samoin kuin kaikelle muullekin, jota tässä
kylässä on yritetty yhteisvoimin toimimaan. Siksi ovat he itsekkäitä ja
raukkamaisia. Tuo Ylipää varsinkin. Tyhmä ja kun on hyvissä varoissa,
niin on niin hullun ylpeä, ettei housuihinsa mahdu.

    (Pyllin-Isso tulee.)

_Pylli-Isso_. Hyvää iltaa!

_Anttila_. Iltaa! Eikös muita näkynyt tulevaksi?

_Pylli-Isso_. Tuli se Ylipää, vaan poikkesi Ojalaiseen.

_Anttila_. No mitäs muuta kuuluu?

_Pylli-Isso_. Kuului agronoomi kehuneen Palsan lesken »Jannea».

_Anttila_. Vai niin. Kuka siitä kertoi?

_Pylli-Isso_. Kävin talossa tullessani ja emäntä itse selitti. Kuuluvatkin
olevan hyvät tuttavat emäntä ja agronoomi.

_Anttila_. No mitäs Harju siitä arvelee?

_Pylli-Isso_. Mitäpä minä arvelisin? Jos muille Palsan »Janne» välttää
niin kyllä minullekin.

_Anttila_. No siitä saamme tuumailla. No oletkos sääntöjä katsellut?

_Pylli-Isso_. Olen. Vaan tässä sanotaan juuri 9:ssä pykälässä, että
siitossonni on sijoitettava semmoiseen paikkaan, jossa on terve karja.
Mutta luomatautihan Palsalla on ollut jo monena vuonna.

_Anttila_. Kyllä semmoista puhetta on ollut kylällä kulkemassa. (Palsan
leski, Ojalainen ja Lampela tulevat.) Jopa sieltä alkaa väkeä karttua.
Me olemmekin jo pitkästyneet tämän Harjun kanssa.

_Palsan leski_. Onpa nyt vielä iltaa keskustella.

_Anttila_. Onko kuulunut, joko agronoomi on matkustanut pois?

_Ojalainen_. Meillä käydessään sanoi heti matkustavansa kun ehtii kaikki
sonnit tarkastaa.

_Lampela_. Luultavasti on jo mennyt.

    (Ylipää tulee, on erinomaisen hyvällä tuulella.)

_Anttila_. Mahtaneeko muita vielä tulla.

_Ylipää_. En tiedä varmaan. Mutta Mattila ja Puolakangas aikoivat
kirjoittaa nimensä sitoumuksen alle. Ja silloin yhdistykseen jo
tuleekin kuusikymmentä lehmää eikä enempää tarvitse ollakaan. Ei muuta
kuin aletaan hommaamaan vaan.

_Palsan leski_. Niin mitäpä tässä jaarittelemme. Aletaan hommaan.

_Anttila_. Johtokunta on siis ensiksi valittava. (Katselee sääntöjä.)

_Ylipää_. Niin väinkin ja esimies. Minä puolestani esittelisin tätä
Anttilaa esimieheksi. (Kaikki istuvat lakki päässä ja tupakoivat.)

_Pylli-Isso_. Siihen ei ole kenelläkään vastaan sanomista. Anttilan
isäntä esimieheksi.

_Anttila_. Minä puolestani esitän että johtokuntaan tulisivat tämä Ylipää
ja Palsan leski, niin samapa on sitten jos minä rupean esimieheksi.

_Pylli-Isso_. Se passaa. Ylipää ja Palsan leski johtokuntaan.

_Lampela_. Se oikein sopii.

_Anttila_. Olette kai lukeneet näitä sääntöjä?

_Palsan leski_. Olen minä niitä katsellut.

_Anttila_. Olisiko nyt kenelläkään halu saada muutoksia tai lisäyksiä
näihin sääntöihin?

_Ylipää_. Tahtoisin minä vähä puhua. Tässä 10 §:ssä sanotaan, että
yhdistyksen sonnilla on ajettava, jotta se pysyy käyttökuntoisena.
Siinä on pykälä, jota minä en hyväksy. Kun sonnin antaa tuon tuostakin
laukata ulkona ja muuten hoitaa hyvin, pysyy se käyttökuntoisena
ajamattakin. Kun täällä ei ole tapana sonneilla ajaa, niin kuka perhana
sitä alkaa opettaa ja semmoiseen vaivaan sitoutuu...

_Anttila_. Niin, mitä tähän Ylipään muistutukseen sanotaan?

_Palsan leski_. Kyllä se muistutus on paikallansa. Pois semmoisen pykälän
saapi pyyhkiä.

_Pylli-Isso_. Niinpä pyyhkii pois!

_Anttila_ (Pyyhkii lyyjykynällä). No se on poissa. Sitten olisi tämä
jäsenten sitoumus allekirjoitettava. Minä olen sen jo koko arkille
kirjoittanut ja tässä se on. (Ottaa kirjan lehtien välistä paperiarkin.
Lukee ääneensä.) Tämmöinen tämä on: »Sonniyhdistyksen jäsenten sitoumus.
Me allekirjoittaneet olemme päättäneet perustaa paikkakunnallamme
sonniyhdistyksen nimeltä Jaaralan kylän sonniyhdistys ja laatia sen
säännöt pääasiallisesti Perä-Pohjolan maanviljelysseuran malliohjeiden
mukaan. Näitä sääntöjä sitoudumme noudattamaan ja pysymme yhdistyksessä.»

Aika ja paikka ja jäsenten allekirjoitukset. Sitten on vielä erittäin
sonninhoitajan sitoumus, jonka hänen tulee allekirjoittaa, kun saapi
sonnin hoitaakseen. (Ylipää kävelee levottomana edestakaisin.) Niin
että jos ei sääntöjä vastaan ole enään mitään muistuttamista, voisimme
alkaa allekirjoittaa. (Hetki äänettömyyttä.) No mitä mietitte? Minä
käyn noutamassa mustetta ja kynän.

_Ylipää_ (rykien alussa). Mutta eihän tässä ole vielä tietoa mistä sonni
on ostettu tai ostetaan. Se kai tässä ensiksi pitää tietää, minun
ymmärrykseni mukaan...

_Anttila_. Niin, ei ole siitä puhuttu.

    (Pitempi aikaa äänettömyyttä, jona
    aikana jokainen tuijottaa permantoon.)

_Palsan leski_. Meillä käydessään tänä aamuna agronoomi kovin ihastui
meidän »Janneen» ja kaikin puolin kehui sitä tyypilliseksi ja sanoi
olevan puhdasta maatiaisrotua... (Äänettömyyttä, jona toinen toiseensa
tuijottaa.) Sitten kysyi hintaa, tunnusteli ja tutki joka paikan. Kun
lautaselta alkoi niin ihan silmiin asti tarkasteli ja nauru suussa oli
koko ajan. Minä sanoin, että hinnasta kyllä sovitaan, etten minä
kotikyläläisiä halua nylkeä. Pois lähtiessään sanoi, että »Janne»
varmaan oli sopivin sonni sonniyhdistyksen sonniksi. Ja naurusuin
lähtikin talosta. (Äänettömyyttä.) Niin.

_Ylipää_ (kiukkuisella äänellä). Jaa. Sen minä sanon, että jos
Palsan »Janne» sonniyhdistyksen sonniksi ostetaan, niin semmoiseen
yhdistykseen en kirjoita nimeäni minä, se on viljanen vissi. »Janne»
on ensinnäkin pieni rakki ja kaviot kuin leipälapiot. Pahoissa
kivikoissa ei pääse liikkumaankaan ja sitä paitsi on talossa ollut
luomatauti toistakymmentä vuotta... Sen minä sanon, että...

_Palsan leski_ (Kiivaasti nousten paikaltaan). Ostakaa sitten sonni
vaikka Mellajärvestä. Minulla on vara pitää sonnia vaikka kymmenen.
(Aikoo lähteä pois.)

_Anttila_. No ei emännän pidä pahastua, tuumailemme... tuumailemme...!

_Palsan leski_. Minä pyllistän teidän sonniyhdistyksellenne!
Luuletteko, että tässä saatte minua pilkkananne pitää. (Menee, lyöden
oven lujasti kiinni.)

_Ylipää_. Jopa akka taisi paheksua, kun kuuli totuuden. Menköön! Onhan
meitä vielä ja lisää ehkä tulee.

_Pylli-Isso_. Kiivas ja ylpeä emäntä.

_Anttila_. Eipä tämä näytä juuri lupaavalta, tämä alku.

_Ylipää_. Kyllä jäseniä saadaan, kun minä alan hommata. Mutta tänä
aamuna kun agronoomi meillä kävi niin viipyikin toista tuntia. Kahvia
joimme ensin salissa ja minulla oli vähä miestä väkevämpää, että
hyvät puol'kuppiset saimme. Sitten kun menimme navettaan, niin eipä
sanonut semmoista karjaa nähneensä pitkään aikaan. Ja molempia sonnia
tunnusteli. Mutta vanhemman »Tösselin» sanoi olevan paremman. Ja tutki
ja tunnusteli ja kiitteli ja sanoi että tämä juuri on sonnien sonni...
että tämä on erittäin sopiva sonniyhdistyksen sonniksi... näin vankka,
lihava ja kookas... (Silmäilee muihin, jotka istuvat allapäin.) Ja
maatiaisrotuisen sanoi olevan. Ja minä sanoin, että minä otan myöskin
hoitaakseni, enkä tarjoakaan suuteita enkä lehmäin loppuja että
lihavana ja reilassa pysyy niinkuin tähänkin asti. Vaan alle kahden
sadan markan minä en myy, — sanoin agronoomille. Ei tuntunut pitävän
liikana hintaa, koska sanoi, ettei se ole paljokaan näin uljaasta
eläimestä... (Äänettömyyttä.)

_Ojalainen_. Mutta sillä teidän »Tösselillähän» ovat sarvet. Ja agronoomi
juuri mainitsi, ettei puhdasrotuisella maatiaissonnilla saa olla
sarvia...

_Ylipää_ (ollen liikkeellä lattialla). Antaa olla vaan sarvet. Itse se
sarvensa kantaa. Vai kuinka?

_Ojalainen_. Joo, joo, mutta silloinpa se ei olekaan tyypillinen. Eikä
sinun »Tösselisi» ole maatiaisrotuinenkaan, kun tosi tulee. Siinähän on
ruskeaa puoleksi.

_Ylipää_ (kiivastuen). Vaan semmoista sonnia ei ole toista tässä
kylässä. Ja jos ei se vältä teille, niin välttää se minulle. Enkä
minä sitä sen vuoksi kauppaa, että olen pienen rahan tarpeessa...

_Ojalainen_. Mitäs sitten soitat suutas ja pauhaat!

_Ylipää_. Minulla on valta puhua tässä niinkuin muillakin. Minä maksan
veroni ja henkirahani eikä minun tarvitse juosta naapurista leipää
lainaamaan, sen sanon.

_Ojalainen_. Vähän sinun avullasi on tässä kylässä eletty. Vaan sonnia ei
sinulta kyllä tällä kertaa osteta.

_Ylipää_. Minulle on saman tekevä, ostatte tai ei. Mutta valta tässä on
minullakin. Minä en rupea koko sonniyhdistykseen. (Pyörähtää ylpeästi.)
En perhana vie rupeakaan. Siksi on tässä minullakin valtaa.

_Ojalainen_. Tee tahtosi!

_Ylipää_. Joo. Te tahtosi! Vaan montako teitä sitten jääpi!
Ojalaisellakin neljä lehmän-kisuraa kuin vaivaista rottaa...

_Ojalainen_. Mitä se asia sinua liikuttaa. Et sinä nyt riitelemällä saa
puoltasi päälle. Kyllä saat »Tösselisi» viedä teurastajalle ha, ha, ha.

_Ylipää_. Haista kärpän...! (Painaa naapukkansa päähän ja lähtee ulos.
Ovessa tulee kyläläisiä, miehiä ja naisia vastaan.)

_Anttila_. Ei tästä näytä tulevan mitään. (Kyläläiset katselevat
istumasijoja ja asettuvat istumaan.)

_Lampela_. Taitaa olla parasta jättää koko homma sikseen, ainakin
toistaiseksi.

_Anttila_. Emmekö kuitenkin voisi alottaa allekirjoituksia tämän
sitoumuksen alle ja sitten lähettää se talosta taloon, että joka tahtoo
yhdistykseen liittyä, hän kirjoittaa nimensä sitoumuksen alle?

_Ojalainen_. Niin, niin, mutta ne tahtovat tietää, mistä sonni ostetaan
ennenkun kirjoittavat nimensä.

_Ääni kyläläisten joukosta_. Sepä nyt on tietty. Sillä sonni kai tässä
pääasia on.

_Anttila_ (kiivaanlaisesti). No mutta helkkarissa! Ettekö ymmärrä, että
kun oikea agronoomi, karjakonsulentti, sonnin tarkastaa ja hyväksyy,
niin sen täytyy kelvata vaikka keisarin yrttitarhaan. Tuommonen vastaan
paneminen on suoraan sanoen tyhmyyttä.

_Ojalainen_. Vaan ei siihen umpimähkään kukaan nimeänsä kirjota.

_Useita ääniä_. Ei kirjoiteta ennenkun on tiedossa mistä sonni ostetaan.

_Anttila_. No tämä hommahan menee sitten taas penkin alle. Ellei
papereita lähetetä seuralle, emme tietysti tule sieltä avustustakaan
saamaan.

_Ojalainen_. Ei se minun syyni ole.

_Anttila_ (kiivaasti). Kenenkäs sitten?

_Ojalainen_. Minunko sen pitäisi tietää.

_Anttila_. Te olette kaikin aina vastaan jos mitä yritetään yhteisvoimin.
Kuinka kävi puimaosuuskunnan ja monen muun homman.

_Pylli-Isso_. Pois tästä saapi lähteä. Ei tästä tullut, näenmä, mitään.

_Anttila_ (lyö kirjat ja -paperit pöytään). Siinä olkoon minun
puolestani! (Ojalainen, Lampela ja osa kyläläisiä lähtee.) Tehköön
agronoomi mitä tahtoo. Minä en pane rikkaa ristiin.

_Useita ääniä_. Miks'ei sanottu mistä sonni ostetaan?

_Anttila_. Taitaisi se sitten teille kelvata, vaikka Ekyptistä
ostettaisiin.

    (Agronoomi tulee vauhdilla, turkki yllään.)

_Agronoomi_. Iltaa, iltaa! Taisinpa myöhästyä. Olen juuri matkalla, mutta
halusin poiketa kuulemaan... ja voisinpa jo ottaa paperit matkaanikin.
Sitoumuksen olette jo tietysti allekirjoittaneet!

_Anttila_. Ei ole yhtään nimeä.

_Agronoomi_. No mitäs hemmettiä tämä on? Enpä ole tämmöistä kuullut
enkä nähnyt. (Katselee tyhjää paperiarkkia, johon sitoumus vaan on
kirjoitettu:) Ei vaan olekaan. Ei yhtään nimeä. No ei anna Seura
penniäkään sonnin ostoa varten. Jävelnamma! Tämän kyläläisetpä vasta
pässinpäitä ovat. (Kääntyen kyläläisten puoleen). Olkaa sitten ilman
oikeaa siitossonnia! Kyllä niitä on kyliä, johon otetaan. Lempo soi!
Sanokaapas minun kyytimiehelleni, että tulen kohta.

_Anttila_. Minä arvasin ettei tule mitään.

_Agronoomi_. Jävelnamma kuinka tyhmän ylpeitä ja typeriä nämä
perä-pohjolaiset ovat.

    Esirippu.






*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 74517 ***